School of Gamingin toiminta on paljon enemmän kuin pelkkää pelikasvatusta. Tavoitimme blogiimme haastateltaviksi School of Gamingin reksinä ja puheenjohtajana toimivan Mikko Perälän sekä pelikasvattajien kouluttajana ja koulutusmateriaalin luojana toimivan Nico Ilkanheimon. Perälä ja Ilkanheimo ovat molemmat olleet mukana toiminnassa siitä asti, kun School of Gaming 3 vuotta sitten aloitti 7–15-vuotiaille lapsille ja nuorille suunnatun toimintansa.
Käytännössä School of Gaming toimii eräänlaisena positiivisen pelaamisen lähettiläänä. Toiminnassaan se käyttää hyödykseen pelejä, jotka kiinnostavat lapsia. Sen lisäksi, että lapsille opetetaan terveitä pelitaitoja, keskitytään toiminnassa kehittämään myös hyödyllisiä elämäntaitoja. Näitä ovat muun muassa tiimityö, kommunikaatio, luova ajattelu, kriittinen ajattelu, päätöksenteko, johtajuus ja yrittäjyys. On kaikkien etu, jos lasta kiinnostavasta ruutuajasta voi tehdä sekä hauskaa, hyödyllistä että turvallista. Siinä missä seura tekee kaltaisekseen, ei peliseura ole poikkeus.
Koulutusohjelmasta löytyy myös esimerkiksi myös teknologiapolku, jossa lapsi voi kerryttää ohjelmointitaitoja olemalla mukana servereiden luonnissa tai olla osana peli- ja kenttäsuunnittelua. School of Gaming eroaakin muista siten, että kaikki tämä ja oppitunnit yleisesti ovat aina osa yhtä suurempaa tarinaa.
”Kun lapset kävelevät meidän porteista sisään, astuvat he samalla mukaan tarinaan ja se elää sitä mukaa, mitä lapset tekevät tunneilla”, Mikko Perälä kuvailee koulun toimintaa. Tarinoissa on usein läsnä hyvän ja pahan kaksintaistelu, joka voi olla esimerkiksi muodossa hyvät pelaajat vs. toksiset pelaajat. Toksiset pelaajat ovat vahingossa pimeälle puolelle ajautuneita pelaajia, joita vastaan lapset taistelevat yrittämällä päihittää toksisten pelaajien jäyniä. Tämä tapahtuu yleensä erilaisten pelikasvattajien ideoimien haasteiden ja tehtävien muodossa.
”Pelaaminenhan on kuitenkin vain leikkimisen sivumuoto ja kumpaakin on tehty aina, nyt se tapahtuu vain myös digitaalisessa muodossa”, Nico Ilkanheimo taustoittaa.
Videopelaaminen on myös siitä ainutlaatuinen harrastus, että sitä voi harrastaa myös suoraan kotoa. Etenkin tuetussa ympäristössä harrastettu pelaaminen tarjoaa monipuolisia välineitä oman identiteettinsä löytämiseen, kasvuun ja tietysti myös myöhempää elämää varten. Perälälle ja Ilkanheimolle toiminnassa tärkeintä on se, että lapset saavat ympäristön, jossa kaikilla on hauskaa ja heidät hyväksytään sellaisina kuin he ovat. School of Gamingia luodessa tärkeää oli myös se, että lapsille saatiin turvapaikka, jossa he eivät tee asioita pyrkiäkseen jotain kohti, vaan ovat vapaita nauttimaan tekemisestä ensisijaisesti tekemisen ilosta.
School of Gaming ei kuitenkaan keskity pelkästään tietokoneen äärellä pelaamiseen, vaan toiminnassa on ollut mukana myös mm. digitaalisten pelien ja aktiivisen tekemisen yhdistämistä. Lähiaikoina on tarkoitus tuoda videopelejä myös oikeaan elämään ja suunnitteilla onkin esimerkiksi polkuautoilla pelattava Rocket League.
Ulospäin toiminta näkyy viikoittaisissa harrastusoppitunteina tai kerhoina, joihin lapset ja nuoret ottavat osaa yleensä etäyhteydellä. Toinen näkyvä elementti ovat pelikasvatusleirit, joita järjestetään pääasiassa etänä, mutta jonkin verran myös live-olosuhteissa. Mukaan toimintaan voi liittyä School of Gamingin verkkosivujen kautta. Toiminta on kuukausimaksullista, mutta koululta löytyy myös ilmainen iltapäiväkerho nimeltä Hengari. School of Gamingilla on myös yhteistyötoimintaa yli 200 koulun kanssa, joiden kanssa toimintaa harjoitetaan etäyhteyksien lisäksi myös livenä.
Lisäksi koululla on oma pelipaku, joka on Perälän mukaan ikään kuin neljällä pyörällä liikkuva pelikasvatusyksikkö, joka kurvailee kylänraitille ja tuo kaupunkiin, nuokkarille tai kouluun pienen pelisirkuksen. Pelipakun kiertueaikatauluun voi tutustua tai pelipakua voi pyytää vierailemaan myös omalla paikkakunnallaan sivustolla pelipaku.fi.