Featured small

Näyttö toimii ikkunana pelimaailmaan – näin löydät juuri sinulle parhaan pelinäytön

Jimm's teamApr 26, 2023 - lukuaika 3 min Reading Time: 3 minutes

Oikean näytön valitseminen voi toisinaan olla melkoinen seikkailu verkkokauppojen valikoimien syövereissä. Näyttötekniikka on lyhyessä ajassa kehittynyt mittavasti ja tarjonnasta löytyy paljon eri variaatioita. Erilaisia ominaisuuksia löytyy muun muassa resoluutioista, paneeleista, vasteajoista sekä näyttöjen muotoiluista. Tavalliselle käyttäjälle nämä ominaisuudet eivät välttämättä kerro juuri mitään, mutta ei hätää – sitä varten me olemme täällä ja tunnetustihan sinä hyödyt siitä, mitä Jimm’s tietää. Näytönvalintaprosessissa on yksi tärkeä avainkysymys – minkälaiseen käyttöön näyttö on tulossa.

Resoluutio ja näytön koko – miten ne vaikuttavat käyttökokemukseen?

Ylivoimaisesti käytetyin resoluutio on yhä Full HD (1920x1080p), joka on myös paras vaihtoehto esimerkiksi 24-tuumaisille näytöille. Tuumakoon kasvaessa pikselitiheys kuitenkin heikkenee, joten jo 27-tuumaisten näyttöjen kanssa kannattaa suosia korkeampaa resoluutiota. 27-tuumaisiin ja sitä suurempiin näyttöihin soveltuvat esimerkiksi QHD-, eli 2K-näytöt (2560x1440p). Isompi resoluutio tekee kuvasta terävämmän ja yksityiskohtaisemman, joten etenkin nykyaikaista grafiikkateknologiaa sisältävissä peleissä ero on jo huomattava. Luonnollisesti tämä vaatii myös enemmän tehoja tietokoneelta, etenkin näytönohjaimelta. 

Lyhyesti voisikin siis sanoa, että valinta kannattaa tehdä omien mieltymysten mukaan, kuitenkin tuumakoko ja resoluutio huomioiden. 

Full HD- ja QHD-näyttöjen lisäksi suosiotaan ovat viime vuosina kasvattaneet myös Ultra HD-, eli 4K-näytöt. Ultra HD-näytöt ovat olleet pitkään etenkin graafisen työn tekijöiden, kuten kuva- ja videoeditoinnin parissa työskentelevien valinta. Viime aikoina Ultra HD-näytöt ovat yleistyneet myös pelikäytössä näytönohjainten kehityksen ansiosta. 4K-näytöt (3840x2160p) erottuvat edukseen 32-tuumaisissa ja sitä suuremmissa näytöissä. 

Kaareva 49″ näyttö toimii erinomaisesti simulaattorikäytössä.

Paneeli – näytön sydän ja sielu

Paneeli on yksi näytön tärkeimmistä komponenteista. Resoluution lisäksi paneelilla on suuri merkitys kuvanlaadun tarkkuuteen. Tämän lisäksi paneeli määrittää myös sen, kuinka tarkasti näyttö toistaa värejä – esimerkiksi kuinka mustaa on musta. Erilaisten paneelien välillä on myös suuria eroja esimerkiksi kontrasteissa sekä katselukulmien luomissa eroavaisuuksissa. 

Yleisimpiä paneelityyppejä ovat TN, VA, IPS sekä OLED. Edellä mainituista TN-paneelit olivat vielä muutama vuosi sitten ylivoimaisesti suosituimpia pelikäytössä, etenkin FPS-pelaajien keskuudessa. TN-paneeleiden suosio on kuitenkin laskussa, sillä esimerkiksi IPS-paneelit tarjoavat samojen hyötyjen lisäksi myös merkittävästi paremman väritarkkuuden. VA-paneelit puolestaan ovat hieman halvempi versio IPS-paneeleista, suurimpana erona hieman IPS-paneelia heikompi, mutta kuitenkin TN-paneelia laadukkaampi väritoisto. 

Juuri nyt kysytyimpiä näyttöjä ovat IPS- tai OLED-paneeliratkaisulla toimivat näytöt. Molemmissa paneeleissa on hyvä väritarkkuus, sekä nopea 1ms vasteaika. IPS-näyttö erottuu edukseen kuitenkin halvemman hintansa puolesta, kun taas OLED-paneelien valttikortti on paras mahdollinen värintoisto. OLED-näytöissä musta on oikeasti mustaa, jonka ansiosta immersio on todella hyvä.

Vasteaika – kun nopeus on valttia

Näytön koon, resoluution ja paneelin lisäksi voi olla tarpeen huomioida vielä vasteaika. Nykyaikaisissa näytöissä se vaihtelee yleensä 1ms – 5ms välillä. Pelikäytössä mahdollisimman pieni vasteaika on yksi oleellisimmista ominaisuuksista, mutta pelikäytön ulkopuolella vasteajalla ei juuri ole merkitystä.

Vasteaika voidaan ilmoittaa eri tavoin, yleisimmin käytetään kuitenkin termiä GtG (grey-to-grey, harmaasta harmaaseen).

Virkistystaajuus

Virkistystaajuudella tarkoitetaan sitä, kuinka monta kertaa sekunnissa näytölle päivittyy uusi kuva. Tavallisen, litteän näyttöpaneelin virkistystaajuus on 60 hertsiä (Hz). Pelinäytöiksi luokitelluissa näytöissä tuo lukema voi puolestaan olla 120 Hz tai 144 Hz. Ylikellotettuna 165 hertsin lukema on jo peruskauraa, ja premium-näyttöjen virkistystaajuudet kipuavat 240 hertsiin ja vielä siitäkin yli.

Nopeatempoisissa peleissä korkeampi virkistystaajuus pitää kuvan sulavana eikä niinsanottua “välkkymistä” pääse syntymään. Toimistosovelluksia käytettäessä 60 hertsin virkistystaajuus riittää mainiosti, tosin moni nopeampaan näyttöön tottunut sanoo että korkeammalla virkistystaajuudella myös tavallinen työpöytäkäyttö on miellyttävämpää.

Kaareva ja litteä näyttö toimivat myös rinnakkain!

Kaareva vai litteä?

Näyttöostoksilla saattaa myös joutua pohtimaan valintaa kaarevien ja ei-kaarevien, eli litteiden näyttöjen välillä. Kyseessä on oikeastaan puhtaasti mielipidekysymys ja ratkaiseva tekijä on se, kumpi sattuu miellyttämään omaa silmää enemmän. Kaarevien näyttöjen kaarevuus ilmoitetaan R-luvulla (1000R-2300R) ja mitä suurempi luku on, sitä vähemmän näytössä on kaarevuutta. 1000R-kaarevuuden näyttö on suunniteltu vastaamaan ihmissilmän kaarevuutta, tarkoituksenaan luoda ihmissilmälle mahdollisimman aidontuntuinen kuva.  

Kaarevat näytöt soveltuvat parhaiten pelaamiseen, kun taas kuva- tai videoeditoinnissa kaarevuus voi olla haitaksi. Pelikäytössä kaarevuus puolestaan koetaan usein immersiota parantavana tekijänä. Kaarevien näyttöjen tuumakoot käyvät yksiin litteiden näyttöjen kanssa. Oma käyttötarkoitus on tässäkin hyvä määrittävä tekijä: siinä missä 24″ – 32″ -kokoluokan näytöt soveltuvat muuhun pelaamiseen, on 34″ – 49″ näyttö ylivoimainen valinta ajosimulaattoripeleihin. 

G-Sync vai Freesync?

Myös näytönohjainvalmistajat huomioivat tietyt yhteensopivuudet paneeliteknologioiden kanssa. Näillä ohjelmistoilla parannetaan näyttöjen suorituskykyä ja autetaan näyttöpaneelia keskustelemaan näytönohjaimen kanssa vielä syvemmällä tasolla. Näin pystytään vähentämään kuvan repeilyä, kun tasataan näytönohjaimen tuottama grafiikka freimi kerrallaan kuvan piirtyessä paneelille.

G-Sync on NVIDIAn vuonna 2013 julkaisema teknologia, ja AMD:n vastaava Freesync julkaistiin 2015. Näyttöä valitessa kannattaa siis huomioida myös oman pelikoneen kokoonpano. Freesync-paneeli toimii toki myös NVIDIAn näytönohjaimen kanssa ja toisinpäin, mutta saat kokoonpanostasi vielä enemmän irti, kun huomioit näyttövalinnassa myös tämän merkinnän.

Oikeaa näyttöä etsiessä voi pelata siis paljon omien mieltymysten varaan. Näyttövalinta tulisi tehdä käyttötarkoitus edellä. Lyhyesti summattuna paras kuvanlaatu saadaan, kun valinta tehdään ominaisuuksien yhteensopivuutta silmällä pitäen, eli suositaan laadukkaita paneeleita ja varmistetaan, että tuumakoko ja resoluutio kulkevat käsi kädessä. Loppu onkin sitten omista preferensseistä kiinni.

https://blog.jimms.fi/ac9u/
0 0 votes
Artikkelin luokitus
Subscribe
Notify of
guest
0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments

Uusimmat artikkelit

Jimm’sin kuukauden suosituimmat tuotteet – huhtikuu 2024

Jimm’sin kuukauden suosituimmat tuotteet – huhtikuu 2024

Jimm's teamMay 13 - lukuaika 2 min
Tiedote 10.4.2024

Tiedote 10.4.2024

Jimm's teamApr 10 - lukuaika < 1 min
Jimm’sin kuukauden suosituimmat tuotteet – maaliskuu 2024

Jimm’sin kuukauden suosituimmat tuotteet – maaliskuu 2024

Jimm's teamApr 5 - lukuaika 2 min
Jimm’sin kuukauden suosituimmat tuotteet – tammikuu 2024

Jimm’sin kuukauden suosituimmat tuotteet – tammikuu 2024

Jimm's teamFeb 2 - lukuaika 2 min
Pelipisteestä persoonallinen RGB-valaistuksella

Pelipisteestä persoonallinen RGB-valaistuksella

Jimm's teamJan 17 - lukuaika 2 min
Jimm’sin vuoden 2023 suosituimmat tuotteet

Jimm’sin vuoden 2023 suosituimmat tuotteet

Jimm's teamJan 8 - lukuaika 2 min
Parhaat pelit pukinkonttiin

Parhaat pelit pukinkonttiin

Jimm's teamDec 13 - lukuaika 2 min
Katso lisää